Jokaisella tunteella on tärkeä tehtävänsä!

Tunteissa on toimeenpanevaa energiaa. Ne ovat tehokas kehomme keino saada huomiomme ja välittää viestejä itsestämme tietoisuuteemme.

Kullakin tunteella on oma tehtävänsä eikä mikään tunne ole olemassa vain kiusaksemme. Jopa epävarmuutta ja pelkoa tarvitsemme!

 

Lue yhdeksän totuutta tunteista!

Ilo ja mielihyvä auttavat palautumaan ja kutsuvat hyvinvointiin

Ilo ja mielihyvän tunteet kannustavat meitä tekemään asioita itsemme ja muiden hyväksi sekä auttavat meitä palautumaan stressaavista ja kuormittavista tilanteista.

Ilo ohjaa meitä kulkemaan jatkossakin iloa tuottavia asioita kohti. Ilo kannustaa sosiaaliseen yhteyteen toisten kanssa, jakamiseen ja ilon kasvattamiseen.

Usein näistä helpoista, miellyttävältä ja kevyiltä tuntuvista tunteista puhutaan myönteisistä tai positiivisista tunteista.

Viha antaa pontta ja voimaa!

Vihasta saamme sisua tehdä asioita, pontta ja päättäväisyyttä toimintaamme sekä rohkeutta mennä eteenpäin elämässämme.

Viha on elämänvoimaa, jonka avulla myös lapsi ja nuori irtaantuu omaksi persoonakseen ja löytää tahtomisen ja ei-tahtomisen kautta itseään.

Fyysisenä tunteena viha myös usein kaipaa fyysistä purkuväylää, muttei toisia kohtaan. Tehokas vihan purkukeino on siitä puhuminen.

Pelko suojelee elämää ja ohjaa turvaan

Pelon tarkoitus on auttaa valpastumaan ja suojautumaan vaaran uhatessa; se herättää aistit.

Pelon kaunein tehtävä onkin suojella elämää. Joskus jopa niin hanakasti, että se herättää vihan puolustamaan itseään. Lievempi pelon muoto on huoli.

Pelon tunnetta lievittää turvan kokemus. Turvaa voi lisätä ajatuksilla, toiminnalla, toisen ihmisen tuella ja kehon tuntemuksiin huomion viemisellä.

Häpeä on sosiaalinen tunne

Häpeä on tunteista kenties vaikeimmin siedettävä, vaikka sillä onkin myönteinen tarkoitus – auttaa meitä toimimaan sosiaalisesti hyväksyttävästi ja siten varmistaa joukkoon liittyminen.

Koemme usein myös vääristynyttä ja suhteetonta häpeää. Kipeänä tunteena koitamme estää sitä usein monin keinoin tuntumasta – touhuamme, syyttelemme, esitämme tai vetäydymme.

Häpeä herää tilanteissa, joihin liittyy muita ihmisiä – siksi sanotaan, että se on sosiaalinen tunne. Paradoksaalisesti se kuitenkin syntyy juuri kontaktittomuudesta.

Häpeään auttavat myötätunto, kohti meneminen ja lempeä huumori.

Suru kutsuu meitä hidastamaan ja pysähtymään

Suru on menettämisen ja irtipäästämisen tunne. Suremme sitä, mikä on poissa tai muuttunut siitä, mihin olemme tottuneet.

Voimme surra myös sitä, mitä emme koskaan tule saavuttamaan tai mitä on aiheutunut jostain toiminnasta.

Suru auttaa luopumaan vanhasta ennen uuteen suuntaamista. Se hidastaa meitä olemiseen ja kivun vastaanottamiseen.

Syyllisyyden kohtaaminen tarkoittaa rehellisyyttä ensin itselle

Syyllisyyden tarkoitus on auttaa huomaamaan kun olemme toimineet omia, toisten tai ympäristön tarpeita ja arvoja vastaan. Syyllisyys siis kohdistuu eritoten tekemiseen, kun taas häpeä kohdistuu itseen ja omaan persoonaan.

Syyllisyyden kohtaaminen tarkoittaa toimintansa rehellistä tunnustamista ensin itselleen.

Se, että ymmärtää tekonsa seuraukset ja toisen ihmisen tunteet, on anteeksipyytämisen perimmäisin tarkoitus.

Lue lisää tunteista ja tunnetaidoista

Tunteet

Tunteet

Tunnetaidot

Tunnetaidot

Miten tunnetaitoja opitaan?

Miten tunnetaitoja opitaan?

Lue artikkeleita tunteista

Lue artikkeleita tunteista

Tunteisiin tutustumista turvallisesti ja ohjatusti

Tunne & Taidan koulutuksissa pääset tutustumaan kokemuksellisesti tunteisiin ja kehittämään omia tunnetaitojasi.

Katso alkavat koulutukset ja ilmoittaudu mukaan tunteiden maailmaan!

Katso alkavat koulutukset!