Kirjoittaja Anne-Mari Jääskinen, Kuvat iStock
Opi perustunteista: Viha antaa pontta ja voimia
Vihasta saamme sisua tehdä asioita, puolustaa itseämme ja muita ja mennä eteenpäin elämässämme. Viha on tukenamme myös rajojen tunnistamisessa ja niiden asettamisessa.
Ollessamme vihaisia kehomme siirtyy hälytystilaan jossa se on valmis puolustautumaan, pakenemaan tai taistelemaan. Vihassa aistit terävöityvät: pulssi kohoaa ja lihakset jännittyvät. Vihan vallassa saattaa yltyä tekoihin, joita myöhemmin katuu.
Koska viha antaa voimaa, käännämme sen helposti suojapanssariksi: kukaan ei voi satuttaa minua. Viha suojelee kivulta. Pyrimme väistämään heikkoutta, vaikka mitä aidompi uskaltaa olla, sitä onnellisemmaksi ja vapaammaksi olonsa kokee.
Jos jätämme voimamme käyttämättä, voimme päätyä pienentämään itseämme.
Sisälle padottu elämänvoima tuntuu pakahduttavalta.
Liian pitkään sisällä pidetty viha ajaa meitä kohti katkeruutta, yleistä ärtynyttä olotilaa, muiden halveksimista tai pitkälle jatkuessaan jopa masennusta. Alamme elää vaatimattomampaa elämää, kuin mihin pystyisimme.
Vihan tarkoitus on olla terve voimavara. Sisukkuus auttaa silloin, kun joudumme tekemään epämieluisia asioita. Se auttaa yrittämään uudestaan ja uudestaan, vaikka olisimme epäonnistuneet jo monta kertaa ja haluaisimme luovuttaa.
On hyvä välillä ylittää itsensä; kokeilla asioita, joihin ei heti uskoisi pystyvänsä. Silloin antaa itselleen mahdollisuuden kehittyä.
Aggression positiivisella voimalla voimme puolustaa itseämme ja toisia, asettaa rajoja, uskaltautua pois haitallisista tilanteista, viedä asioita loppuun asti, saada sinnikkyyttä ja ammentaa energiaa haasteissa.
Viha on fyysinen tunne ja kaipaa usein fyysistä toimintaa, muttei toisia kohtaan.
Tehokas vihan purkukeino on siitä puhuminen.
Vihaa voi puheen lisäksi purkaa luovalla tai fyysisellä toiminnalla; maalaamalla tai halkoja hakkaamalla tai vaikkapa urheilutreenillä.
Vihan alla on usein muita tunteita, joita viha peittää alleen.
Viha suojaa sellaisilta tunteilta, joiden kohtaamiseen ei ole riittävästi turvaa.
Vihan alla saattaa olla myös turhautumista, kyllästymistä, pettymystä, häpeää, epäonnistumista, epävarmuutta, hämmennystä, epätoivoa, yksinäisyyttä, toivottomuutta, pelkoa ja huolta.
HARJOITUS
Tunnevolyymin säädin
Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä.
Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?
Aisti tunteesi voimakkuus kehossasi. Kuinka voimakas sanoisit sen olevan asteikolla 1–10, jos 10 olisi kaikkein voimakkain?
Kuvittele, että ylävatsassasi olisi suuri säädin, jolla sinä voit säätää tunteen voimakkuutta. Kokeile ensin säätää voimakkuutta pari astetta kovemmalle – onnistutko? Mistä tiedät sen kehossasi?
Kokeile sitten säätää voimakkuus takaisin lähtöasentoon. Onnistutko? Hengitä samalla syvään.
Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään.
Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.
Miltä kehossasi nyt tuntuu? Joskus tunne pompsauttaa voimakkuuden takaisin lujemmalle ja sinun täytyy uudestaan säätää sitä pienemmälle – ole päättäväinen.
Yritä pitää voimakkuus kohtuullisella tasolla. Voit myös mielikuvassasi lukita säätimen johonkin kohtaan niin, ettei voimakkuus pääse nousemaan.
Harjoitus kirjasta: Anne-Mari Jääskinen: Mitä sä rageet? # tunteita sikanolosta sairaan siistiin, 2017