Kirjoittaja Inkeri Meriluoto, Kuvat Pixabay
Jyväskylän suursatsaus varhaiskasvatuksen työhyvinvointiin kannatti – ”Oikeasti hyötyä!”
Lähes 550 varhaiskasvatuksen ammattilaista vahvisti tunnetaitoja työssäjaksamisen ja tiimityön tueksi Jyväskylässä. ”Kerrankin koulutus, josta on oikeasti hyötyä työhyvinvointiin!” totesi yksikin osallistuja.
Lähes 550 varhaiskasvatuksen ammattilaista osallistui viime syksynä ja keväänä koulutuskokonaisuuteen, jolla tuettiin varhaiskasvatuksen tiimien ja työntekijöiden työssäjaksamista tunnetaitojen näkökulmasta.
Koulutuksen toteutti Jyväskylän OAJ:n jäsenyhdistyksen ja Jyväskylän kaupungin tilauksesta Tunne ja Taida Oy.
”Varhaiskasvatuksen henkilökunnan arki on hyvin hektistä ja halusimme tukea työyhteisöjen vuorovaikutusta erityisesti koronan aiheuttamien muutosten jälkeen”, OAJ:n Keski-Suomen 1. varapuheenjohtaja, varhaiskasvatuksen opettaja Anna Roikonen kuvailee.
”Yhteistyö Tunne ja Taidan kanssa lähti heti alusta alkaen helposti ja luontevasti liikkeelle. Meidän oli helppoa löytää yhteiset ajatukset siitä, miten koulutus järjestettäisiin. Näin suuren etäkokonaisuuden järjestäminen ei ollut ihan yksinkertaista, mutta yhdessä saatiin aikaan hyvä kokonaisuus”, hän kertoo.
Koulutuskokonaisuuden vaikuttavuutta myös seurattiin vaikuttavuuskyselyllä, joka koostui ennakko- ja seurantakyselyistä.
”Kiitos mahtavasta koulutuksesta. Koen saaneeni paljon välineitä ja tietoa liittyen tunnetaitoihin. Silmäni avautuivat tässä asiassa ja haluan oppia lisää!”
Lähtötilanne oli hyvä: Ennakkokyselyn perusteella työssäjaksaminen koettiin hyväksi (melko tai erittäin paljon 71%) ja tiimin vuorovaikutus työssäjaksamista tukevaksi (melko tai erittäin paljon 80%).
Samaan aikaan melko paljon tai erittäin paljosta stressistä kertoi reilu neljännes vastaajista.
Tarvenäkulmasta tukea rakentavaan tunnevuorovaikutukseen
Koulutuskokonaisuuden päätteeksi lähes kaikki seurantakyselyyn vastanneet (97%) totesivat koulutuksen tukeneen työssäjaksamistaan.
”Koulutus oli rakennettu niin, että se tuki osallistujien palautumista ja antoi työkaluja arjen hallintaan”, Roikonen toteaa.
”Koulutuksen aihe oli juuri oikeanlainen tämänhetkiseen työtilanteeseen.
Koulutuksen sisältö tuki niitä ajatuksia, joita itsekin on päässä pyörittänyt. Hyviä konkreettisia työkaluja saanut tältä koulutukselta.”
Osallistujat raportoivat eniten muutosta muun muassa siinä, miten he kokivat tunnistavansa tarpeita niin kollegan kuin lasten käytöksen ja tunnereaktion takaa.
”Tällä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia koko työyhteisön jaksamiseen ja emotionaaliseen kuormittumiseen”, Tunne ja Taidan perustaja, koulutusjohtaja Anne-Mari Jääskinen toteaa.
”Kun pystymme haastavissa tilanteissa vaikkapa edes vähän siirtämään näkökulmaamme käytöksen tuomitsemisesta ihmisen toiminnan taustalla vaikuttaviin tarpeisiin, avaamme samalla väylää myötätuntoisemmalle yhteydelle ja rakentavammalle vuorovaikutukselle, jolla asioihin tai tilanteisiin voidaan puuttua”, Jääskinen sanoo.
”Koulutus tuki meneillään olevia asioita työssä ja osui sopivaan ajankohtaan, kun muutenkin työssä jaksaminen oli työyhteisössämme esillä oleva asia.”
Myönteisyys ja huumori tärkeitä tunnetyökaluja työarjessa
Myönteisen tunneilmapiirin ja yhteisen huumorin viljely osoittautui jyväskyläläisten varhaiskasvattajien vahvaksi tunnetaidoksi jo ennakkokyselyssä, ja silti näissäkin taidoissa tapahtui seurantakyselyn mukaan selkeää vahvistumista.
Seurantakyselyssä osallistujat nimesivät viisi itselleen tärkeimmiksi kokemaansa keinoa, joiden he ovat koulutuksen myötä kokeneet tukevan itseään parhaiten. Oman vireystilan tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen sekä myötätunto itseä kohtaan nousivat seurantakyselyssä selvästi tärkeimmiksi keinoiksi.
”Tämä on upea juttu, sillä nämä ovat tutkitusti merkittäviä taitoja työssäjaksamisen näkökulmasta”, Anne-Mari Jääskinen iloitsee.
”Hyödyllinen koulutus, lempeys asioiden äärellä koskettaa. Luo tunteen laajemminkin siitä, että lempeydellä voi katsoa muitakin asioita.”
Vähiten muutosta raportoitiin työhyvinvoinnin kannalta tärkeissä kyvyissä irrottautua töistä työpäivän jälkeen sekä ottaa tietoisesti mikrotaukoja pitkin työpäivää. Näissäkin kuitenkin lähes puolet (45%) raportoi vähintään jonkin verran muutosta parempaan.
Anna Roikonen pitää kuitenkin merkittävänä jo sitä, että työstä irrottautumisesta ja työn tauottamisesta tarpeesta aletaan puhua yhä enemmän varhaiskasvatuksen kentällä.
”Tuntuu hyvältä, että omista tarpeista huolehtimisen tärkeys alkaa hiljalleen tulla näkyviin myös varhaiskasvatuksessa, jossa ammattilaiset ovat perinteisesti suurella sydämellä huolehtimassa lasten tarpeista ja omat tarpeet unohtuvat tai niille ei kerta kaikkiaan ole löytynyt päivän mittaan mitään hetkeä, aina ei edes vessatauolle”, Roikonen toteaa.
”Ihana koulutus, toivottavasti tähän tulisi myös säännöllistä kertausta sillä hektinen arki ja työ saattavat vaikuttaa näiden taitojen unohtumiseen. Ollut todella ihana ja tarpeellinen koulutus.”
Jääskinen muistuttaakin, että tunnetaidot vaikuttavat tutkitusti työhyvinvointiin, mutta siihen vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten toiminnan resurssit tai niiden puute.
”Hyvät tunnetaidot auttavat tiimiä, yhteisöä ja yksilöä haastavissa ja stressaavissa tilanteissa ja niistä palautumisessa, mutta aikaa ja lisäkäsiä nekään eivät tuo lisää, ja näistä varhaiskasvatuksessa on usein pula. Hankalissakin tilanteissa on kuitenkin mukavampi toimia vahvojen tunnetaitojen kanssa”, Anne-Mari Jääskinen painottaa.
Lainaukset poimittu koulutuksen seurantakyselystä.