Kirjoittaja Hanna Vilo, Kuvat Mostphotos

Vanhempi, auta sanoittamaan tunteita. Verraton-lehti 18.3.2020


Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee tukea tunteidensa ilmaisuun. Sitä hän saa, jos vanhemmat sanoittavat sekä omia että lapsen tunteita.

Kun lapsella on kehityksellinen kielihäiriö, hänen on vaikea ilmaista tunteitaan. Ulkopuoliset saattavat myös tulkita hänen käyttäytymistään väärin. Juuri siksi hän tarvitsee erityistä tukea vanhemmiltaan.

Anne-Mari Jääskinen on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja, jonka mielestä on tärkeää, että vanhempi antaa lapselle turvaa myös silloin, kun tämä kiukuttelee tai näyttää muuten käyttäytyvän huonosti. Lapsi ei ole tahallisesti hankala, vaan hän yrittää käyttäytymisellään viestiä jostakin tarpeestaan, jota hän ei muuten pysty ilmaisemaan.

”Vanhemman tehtävänä on ottaa lapsen kiukku riittävän rauhallisesti vastaan ja viestiä, että tunteen ilmaisu on ok. Tilannetta voi rauhoittaa myös kosketuksella, lempeällä katseella ja äänensävyllä.”

Lapsi oppii nimenomaan mallien kautta. Perheen sanattoman viestinnän kautta hän oppii, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Kun tunteita saa ilmaista ja niistä ollaan kiinnostuneita, lapsi saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta.

”Jos tunteita ei saa vapaasti ilmaista, lapsi kokee sen usein niin, että hän on jotenkin huono.”


Vanhempi, huolehdi itsestäsi

Jotta lapsen tunnekuohun pystyy ottamaan vastaan, on olennaisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta. Jääskisen mukaan siinä auttavat pienet itsemyötätuntoiset teot. Tunteita kuohuttavissa tilanteissa voi esimerkiksi tietoisesti hengittää syvään tai nojata hetken seinää vasten ja tuntea sen tuen. Tilanteesta voi myös ottaa aikalisän menemällä hetkeksi toiseen huoneeseen.

”Hankalassa tilanteessa voi sanoa itselleen, että onpa taas tukala paikka. Samalla on hyvä miettiä, millainen toiminta rakentaa yhteyttä lapseen.”


Sanoita, kun lapsi on rauhoittunut

Kun lapsi on rauhoittunut, vanhemman on hyvä sanoittaa sekä omia että lapsen tunteita. Sanoittamisen avulla aivojen pelkokeskus rauhoittuu ja tunteiden säätelykeskus aktivoituu.

Pitkällä aikavälillä tunteiden sanoittaminen kehittää lapsen kognitiivista ymmärrystä. Vähitellen hän pystyy yhdistämään tunteita erilaisiin tarpeisiin ja ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia.

Sanoittamisessa Jääskinen suosittelee käyttämään erityisesti minä-viestejä eli kertomaan asioista omien kokemustensa, tunteidensa ja tarpeidensa kautta. Silloin puhe ei kuulosta syyttelyltä.

”Voi esimerkiksi sanoa, että olen pettynyt, koska kaipaisin kodin siivouksessa enemmän yhteistyötä. Sopisiko, että veisit huoneestasi astiat koneeseen ennen iltapalaa?”

Vanhemman on myös hyvä tiedostaa, että hänen kuormittuneisuutensa taso näkyy aina lapselle. Siksi on hyvä sanoa ääneen, jos on vaikka uupunut ja siksi huonolla tuulella.

”Silloin lapsi tietää, että ärtymys ei liity häneen.”


Tee havainnoista tietopankki

Lapsen tunteiden sanoittamisessa auttaa, jos tietoisesti tarkkailee omaa lastaan muutaman päivän ajan. Millaisia muutoksia hänen kehonsa kielessä tapahtuu erilaisten tunnetilojen aikana?

”Pienistä havainnoista kertyy tärkeä tietopankki, jonka sisältöä kannattaa käyttää hyväksi, Jääskinen sanoo.”

Havaintojen ja tunteiden sanoittamisesta on lapselle paljon hyötyä. Niiden avulla lapsi alkaa vähitellen ymmärtää, että tunteet kertovat erilaisista tarpeista.

”Voi esimerkiksi sanoa, että huomaan, että katselet alaspäin, kun puhut. Mahdatko olla vähän allapäin, koska kaipaat leikkikaveria? Tai jos lapsi paukauttaa huoneensa oven kiinni, voi sanoa, että taidat olla tosi vihainen. Tarvitsisitko tulla enemmän ymmärretyksi siinä, mikä sinulle on tässä tärkeää?”


Ilmaiskaa tunteita kuvilla

Avuksi tunteiden ilmaisuun voi ottaa myös piirtämisen tai valmiita tukikuvia. Esimerkiksi netistä löytyy paljon tunteita kuvaavia kuvia. Vaihtoehtoisesti voi käyttää vaikka paperille piirrettyjä hymiöitä.

”Kuvia osoittamalla voi kysyä lapselta, tuntuuko sinusta tänään ehkä tältä tai tältä. Silloin lapsi voi ilmaista tunteitaan, vaikka sanoja ei olisikaan.”

Lisäksi tunteita voi opetella tuntemaan kehollisesti. Lapselta voi kysyä, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu.

”Jos esimerkiksi näkee, että lapsi on allapäin, voi viedä käden rintakehälle ja kysyä, tuntuuko tunne siellä, On tärkeää, että lapsi kokee tulleensa kuulluksi. Jääskinen sanoo.”

Alkuperäinen artikkeli

Lue myös nämä

Asenteena ihme

Meistä mediassa

Asenteena ihme

Ilta-Sanomat 21.6.2017: Vältä perheen kesälomaraivo – asiantuntijan 9 vinkkiä hyvään lomafiilikseen

Meistä mediassa

Ilta-Sanomat 21.6.2017: Vältä perheen kesälomaraivo – asiantuntijan 9 vinkkiä hyvään lomafiilikseen

Sydän auki ihmisenä ihmiselle, Maaseudun Tulevaisuus 19.6.2017

Meistä mediassa

Sydän auki ihmisenä ihmiselle, Maaseudun Tulevaisuus 19.6.2017