Säilytä yhteys teiniin tunnemyrskyssäkin. Keski-Uusimaa 16.1.2019

Tiedätkö, miten säilytät yhteyden tunnemyrskyssä tarpovaan teiniin?

Nuori teini-ikä on kehitysvaihe, josta selvitään yhdessä.

Murrosikä on valtavan muutoksen ja suurten mahdollisuuksien aika. Se on sitä nuorelle itselleen, mutta se haastaa myös aikuisen miettimään luutuneita käsityksiään sekä tutustumaan nuoren tunteisiin ja omiinsakin.

– Teini on dramaattinen, mustavalkoinen, tylsistyvä, kapinoiva ja elämyshakuinen. Hänen ilmaisunsa kapeutuu ja sottaisuus lisääntyy, kouluttaja Anne-Mari Jääskinen luettelee. Nämä ominaisuudet liittyvät siihen valtavaan muutokseen, joka teinin kehossa on meneillään: hormonitasot muuttuvat rajusti, elimistö on kuin hälytystilassa ja ulkonäkö muuttuu.

Ei ihme, jos aikuinenkin hämmentyy muutosta seuratessaan. Miten tähän oikein pitäisi suhtautua?

– Kun nuori huutaa, että mitä sä oikein rageet, ei hän ilkeyttään kiukuttele. Hänen kykynsä tunnistaa esimerkiksi kasvojen ilmeitä heikkenee, ja huoli voi hänestä näyttää raivoamiselta, Jääskinen selittää.

Kun nuoren kyky tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan on vasta kehittymässä, aikuiselta kysytään kykyä olla lempeän jämäkkänä tukena. Siinä auttaa, kun tunnistaa omia tunteitaan:

– Mihin se minun ihana pieni tyttöni tai poikani on kadonnut, ihmettelee aikuinen. Siihen ajatukseen liittyy suru, ja se on hyvä tunnistaa.

Teini-iän kehitystehtäviin kuuluu irtautuminen omista vanhemmista, ja siihen nuori tarvitsee vahvoja tunteita kuten vihaa ja häpeää. Niiden avulla hän etsii itseään ja omaa voimaansa.

– Nämä asiat kuuluvat tähän kauteen, joka menee ohi.

– Sen ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että antaisi kaikessa periksi, Jääskinen sanoo.

Teini on luomassa nahkaansa, ja kun hän on vereslihalla, hän rakentaa suojaa ympärilleen käytöksellä, joka voi olla aikuisista pohjattoman ärsyttävää.

Joskus kuppi kaatuu aikuisellakin.

– Saa suuttua, se kuuluu elämään. Aitoja reaktioita nuori aikuiselta odottaakin. Omaa toimintaansa ja sitä, että oma säätely petti, voi pahoitella ja silti pitää kiinni asettamistaan rajoista.

Silti kannattaa lisätä monta pikku asiaa ”antaa olla” -kategoriaan. Ei kannata nipottaa kengistä eteisen lattialla, kun on isompia asioita, joihin on pakko puuttua. Muuten ilmapiiri kotona tuntuu teinistä siltä, että kaikkeen puututaan.

Yksi Jääskisen neuvoista vanhemmille on, että olkaa saatavilla.

– Luodaan luontevia tilaisuuksia keskustella ja jutellaan vähän kuin vaivihkaa asioista samalla kun tehdään ruokaa yhdessä tai ollaan harrastusmatkoilla.

–  Kun aikuinen ehdottaa, että tehdäänkö jotain yhdessä tänään tai viikonloppuna, kyllä teini sen rekisteröi, vaikka torjuisikin ehdotuksen. Aikuinen on toistuvasti saatavilla, vaikka tulee toistuvasti torjutuksi, ja se on nuorelle iso asia.

Nuoruuden isoihin kysymyksiin erityisesti tunteiden näkökulmasta paneudutaan Anne-Mari Jääskisen luennolla ensi keskiviikkona. Yleisöluennon järjestävät Järvenpään opisto ja kirjasto.

Puolentoista tunnin luennolla pohditaan muun muassa sitä, miten voi säilyttää yhteyden nuoreen. Se on monesti aikuiselle iso huolen aihe.

Luvassa on uusia näkökulmia tunneasioihin, joihin törmää arkielämässä nuoren kanssa.

Luento antaa tietoa ja kannustusta esiteinien ja teinien vanhemmille, isovanhemmille ja nuorten kanssa työskenteleville.

Mitä sä rageet. Teinin kanssa tunnekuohuissa. Yleisöluento, Maksuton.

Järvenpää-talon Juhani Aho -sali, ke 23.1. klo 18–18.30.

Alkuperäinen juttu on julkaistu Keski-Uusimaa -verkkolehdessä 16.1.2019 Luettavissa myös näköislehdestä