Kirjoittaja Anne-Mari Jääskinen
Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa – ihan kaikkine tunteineen!
Saako lapsi olla olemassa vain sellaisena kuin hänet toivoisimme tai sellaisena, kuin meille aikuisille olisi mutkattominta ja arjessa sujuvinta?
Miltä näyttää lapsen pettymys tai se, kun lapsi on kanssasi eri mieltä?
Miltä näyttää, kun lapsi ei jaksa? Tai kun hän tahtoo ja tarvitsee?
Entä miltä se näyttää, kun lapsi on arvioinut jaksamisensa tai taitonsa yläkanttiin?
Miltä näyttää se, kun lapsi on ihan aidoimmillaan näissäkin tilanteissa oma itsensä? Ja miten niissä tilanteissa itse toimin?
Huh, isoja teemoja ja omien kuormitustemme kanssa haastavia arjen tilanteita.
Erityisesti tälle Lapsen oikeuksien viikolle toivotamme sietämispinnaa, hengittelyjä ja jaxuhaleja omien kuohujen kanssa.
Siten me kukin pystymme paremmin myös antaa lasten olla lapsia.
Niitä keskeneräisiä, säätelemättömiä, purskahtelevia, jumittavia, kekseliäitä ihania itsejään. ❤️
Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa!