Vaikka maailmassa on tällä hetkellä pitkään jatkuneen venymisen jäljiltä paljon raskautta ja väsymystä ilmassa, on sen rinnalla myös paljon hyvää ja kaunista. Raskauden keskellä se vain tarvitsee tietoisemmin valita huomata.

On myös ihan ok, jos siihenkään ei just nyt ole voimavaroja. Tietoisen huomion tekeminen vaatii jo vähän energiaa – tahtoa ja halua kuljettaa itseä toiseen suuntaan. Ainakin sen yhden katseen verran.

Joskus hyvän näkeminen voi ajatuksenakin tuntua kärsimyksen keskellä irvokkaalta, ristiriitaiselta. Silloin ei ehkä olekaan vielä sille aika.

Omassa kuvainnollisessa kivussa tai hankaluudessa on oikeus olla just niin pitkään, kuin se hyvältä tuntuu. Tai kun muuhun ei ole voimia. Hyvältä se harvoin tuntuukaan. Silti se voi tuntua tutulta ja siksi hankaluustarinasta ja kurjasta näkökulmasta voi olla vaikea luopua. Se tulee ehkä jo niin selkärangasta. Hankaluus, vastoinkäymiset ja kurjuus. Ikävät ihmiset ja maailman epäoikeudenmukaisuus.

Joskus on myös niin, että vääryydet ja hankaluudet ovat olleet lähes ainoa keino tulla kuulluksi. Ehkä malli on imeytynyt itseen jo lapsuudesta. Että heikoilla ja kärsivänä myötätuntoa saa, muuten juuri ei. Kärsimys on silloin ehkä muodostunut väyläksi hyvään. Voivottelusta tullut tuttu kieli, opittu tapa. Miten hurjan inhimillistä siis!

Yksinkertaisimmillaan muistan lapsuudesta, miten kipeänä sai aikuisen pidemmäksi aikaa sängyn laidalle ja ajanmukaisen ohjeistuksen mukaan myös sen keltaisen Jaffan! Mikä ilo ja lämmin muisto!

Miten kukaan haluaisikaan päästää irti sellaisesta, minkä on oppinut tuovan yhteyttä, kannattelua ja kuulluksi tuloa? Sillä sitähän me ihmiset tarvitsemme. Varsinkin näinä hankalina aikoina.

Monessa kohtaamassamme vaikeassa asiassa on kuitenkin myös yhtä aikaa siunauksia. Niitä keltaisia jaffoja. Ehkä läheltä löytyy yllättävä taho, joka auttaakin eteenpäin. Ehkä täysstoppi avaakin elämässä uuden suunnan. Ehkä omat arvot kirkastuvat surun keskellä selkeämmin vaalittaviksi. Ehkä läheisten merkitys korostuu. Ehkä aurinko paistaa, vaikka taivas ripotteleekin.

Mitä kaunista tai kannattelevaa sä olet viime viikolla nähnyt tai kokenut?

Lue myös nämä

Blogi

Tuo aikuinen uskoo minuun – ja niin uskon pian minäkin!

Blogi

Tuo aikuinen uskoo minuun – ja niin uskon pian minäkin!

Ymmärrän olevani tärkeä, koska sinä osoitat, että niin on

Blogi

Ymmärrän olevani tärkeä, koska sinä osoitat, että niin on